Oi­keuk­sien­val­von­ta ja vai­kut­ta­mi­nen

Oikeuksienvalvonta ja sen kuukausittain vaihtuvat tiedotteet sekä vaikuttamis- ja kokemustoiminta
oikeuksienvalvonnan asiantuntija

Tällä sivulla

Näkövammaisten liitto palvelee Pohjois-Pohjanmaalla

Maksutonta neuvontaa ja ohjausta sosiaaliturvasta ja palveluista näkövammaisille ja läheisille. 

  • Mistä yleisimpiä näkövammaispalveluita haetaan? Ohjausta palvelujen hakemiseen. Vinkkejä mm. arkeen, kodin muutostöihin ja apuvälineisiin sekä apua henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen hakemiseen. 
  • Mitä päätöksen saapumisen jälkeen? Entä jos päätös on epäoikeudenmukainen? 

Ollaan yhteydessä!

Sinikka Mäntyjärvi
oikeuksienvalvonnan asiantuntija
Näkövammaisten liitto ry
Linnankatu 32, 90100 Oulu
p. 050 5263831, sinikka.mantyjarvi@nkl.fi


Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote

Huhtikuun tiedote löytyy poikkeuksellisesti etusivun uutisista ja osoitteesta 

/fi/artikkeli/koronarokotuksesta-ja-kelatakseista

Aiheena koronarokotukset ja kelataksi

**

Maaliskuu 2021

Lieväkin aistivamma vaikeuttaa arjessa toimimista. Normaaliaistisella henkilöllä kuuloaisti vahvistaa tiedostamattomasti näköaistin kautta tulevaa aistitietoa ja päinvastoin. Kun molemmat aistit ovat heikentyneet, aistit eivät voi täydentää toisiaan, mikä aiheuttaa suuremmat toiminnalliset haitat molempiin yksittäisiin aisteihin. 

Kuulontutkimuksissa kannattaa käydä, jos:

Puheesta ei saa kunnolla selvää 
Puhelimen tai ovikellon ääntä ei kuule
Television tai radion joutuu laittamaan suuremmalle äänenvoimakkuudelle kuin aikaisemmin
Omien asioiden hoito on hankaloitunut heikon kuulon vuoksi
Hälyisät olosuhteet tuntuvat erityisen raskailta 
Korvat soivat tai ovat tukkoisen tuntuiset
Kuulon heiketessä on tärkeää hakeutua kuulontutkimuksiin. Aika varataan terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon, yksityiselle lääkäriasemalle tai kuuloalan yrityksiin. Alustavan lääkärin- ja kuulontutkimuksen jälkeen lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Kuulontutkimuksissa selvitetään kuulon heikkenemisen syy ja apuvälineiden tarve. Kuulokojeet ja muut kuulon apuvälineet, kuten kommunikaattori, induktiosilmukat, hälytinjärjestelmät, puhelimiin liitettävät apuvälineet, television, radion ja tietokoneen apuvälineet helpottavat kommunikointia ja yhteydenpitoa sekä tuovat turvallisuutta arkeen ja kotona asumiseen. 
Kuulokojeet auttavat hyödyntämään jäljellä olevaa kuuloa, vaikka eivät palautakaan kuuloa ennalleen. Kuulokojeen käytön opettelu sekä uusiin ääniin tottuminen vaativat pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja motivaatiota. Kuulokoje vahvistaa puheen lisäksi myös ympäristön ääniä sekä käyttäjän omaa ääntä. Kun saa uuden kuulokojeen, on tärkeää käyttää kuulokojetta päivittäin. Aivot tottuvat uuteen äänimaailmaan päivittäisen säännöllisen käytön myötä ja vähitellen kojeen käyttäjä oppii tunnistamaan puhetta ja ympäristön ääniä entistä paremmin. Monien tutkimusten mukaan hoitamaton huono kuulo voi lisätä riskiä sairastua dementiaan ja vaikuttaa tiedollisiin kykyihin kuten muistiin, kieleen ja oppimiseen.

Kuurosokeus

Kuulonäkövammaisuuden tunnistaminen edellyttää sekä silmälääkärin että korvalääkärin yhteistyötä. Tunnistamisen tekee ongelmalliseksi usein kuulo- ja näkövamman yhteisvaikutuksen ymmärtäminen. Terveydenhuollossa kuurosokeutta ei tunnisteta omana erityisalanaan, joten moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä. Oikea-aikainen oireiden tunnistaminen on merkityksellistä sekä henkilön aktiivisen ja itsenäisen elämän että yhteiskunnan kannalta. 
Kuurosokeita on Suomessa noin 800.Kuurosokeus määritellään vaikea-asteiseksi kuulon ja näön toimintarajoitteiden yhdistelmäksi. Kuurosokeat eivät ole täysin kuuroja ja sokeita, vaan näkö- ja kuulovammojen aste, etenevyys ja vaikeus vaihtelevat. Nämä kaksi toimintarajoitetta lisäävät toistensa toiminnallisia haittoja. Kuurosokeus tulisikin aina määritellä toiminnallisuuden kautta. 
Kuurosokeus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen toimintakykyyn kuten kommunikaatioon, tiedonhankintaan sekä orientoitumiseen ja liikkumiseen. Kuurosokeiden apuvälinetarpeet ovat aina yksilöllisiä. Jos jäljellä on toiminnallista kuuloa ja/tai näköä voidaan tällöin hyödyntää erilaisia näön ja kuulon apuvälineitä.
Kuurosokeiden itsenäinen ja hyvä elämä edellyttää kuurosokeuden kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Suomen Kuurosokeat ry tarjoaa tietoa kuurosokeiden erityispiirteistä, apuvälineistä, kommunikaatiosta, palvelutarpeista ja kuntoutuksesta. Koko maan kattavat palveluasiantuntijat ovat kaikenikäisten kuulonäkö¬vammaisten, heidän perheidensä ja lähipiirinsä sekä viranomaisten käytettävissä.


Lisätietoa ja lähteet:
Kuuloliitto ry www.kuuloliitto.fi
Suomen kuurosokeat ry https://kuurosokeat.fi

Kysyttävää tuista ja palveluista

Näkövammaisten liiton uusi Näkökulma-puhelin tarjoaa maksutonta neuvontaa, ohjausta ja rohkaisua sosiaaliturvaan ja palveluihin liittyvissä asioissa.

Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvontatyö täyttää tänä vuonna huikeat 60 vuotta. Kaikkien näiden vuosien ajan oikeuksienvalvonnan asiantuntijat ovat auttaneet näkövammaisia ihmisiä löytämään sosiaali- ja terveysturvan avulla ratkaisuja erilaisissa elämäntilanteissa. Lue oikeuksienvalvontatyön historiasta verkkosivuiltamme: nkl.fi/fi/artikkeli/oikeuksienvalvonnan-asiantuntijat-asiakkaan-apuna-jo-60-vuotta.

Juhlavuoden kunniaksi avaamme uuden Näkökulma-puhelimen, joka palvelee näkövammaisia ja läheisiä arkisin klo 10–14 numerossa 050 470 0371.

”Puhelinneuvonta on aina ollut merkittävä osa työtämme. Kun kevät 2020 pakotti ihmiset koteihinsa, ihmisten tarve tiedolle ja puhumiselle lisääntyi entisestään. Erityisesti iäkkäille näkövammaisille voi olla vaikeaa löytää tarvitsemaansa tietoa maailmassa, jossa informaatio on yhä enemmän verkossa ja tekstinä. Ikäihmisten lisääntyessä ja yhteiskunnan teknistyessä nämä haasteet nousevat yhä enemmän esille”, sanoo Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija Maarit Halonen.

”Vääjäämättä digiloikka on ohittanut ison osan meistä näkövammaisista. Helpottaa, kun edes puhelimella soittamalla saan tukea”, kertoo oikeuksienvalvonnan asiakas Kirsti.

”Haluamme tarjota tukea ja neuvontaa jokaiselle sitä tarvitsevalle näkövammaiselle”, toteaa Halonen.

Oikeuksienvalvonnan asiantuntijat palvelevat edelleen omilla alueillaan. Voit siis edelleen olla tuttuun tapaan yhteydessä myös oman alueesi työntekijään, joka osaa varmasti neuvoa juuri oman kotikuntasi asioissa. Alueellisten oikeuksienvalvojien yhteystiedot verkkosivuillamme: nkl.fi/fi/oikeuksienvalvojien-yhteystiedot.

Lisätietoja:
Oikeuksienvalvonnan asiantuntija Maarit Halonen
Näkövammaisten liitto ry
maarit.halonen@nkl.fi
p. 050 338 9729


Oikeuksienvalvonnan foorumi

Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana. Se on mahdollista oikeuksien valvonnan foorumin kautta. Foorumin ydinjoukkona on neljä yhdistysaktiivia ja Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija.

Foorumi on avoin ja kynnyksetön toimija, jolle voit tuoda havaitsemasi tai kokemasi oikeuksien loukkaukset, palvelujen puutteet ja muut näkövammaisten arkeen vaikuttavat epäkohdat maakunnassamme. Käytä sähköpostiosoitetta oikeuksienvalvonnanfoorumi@ppnry.net. Foorumi kokoontuu tarvittaessa myös kasvokkaistapaamisiin ja oikeuksien valvonta on vakiopykälänä yhdistyksen hallituksen kokouksissa.


Vaikuttaminen

Vaikuttaminen on yhdistyksemme keskeisiä toimintoja. Se on viestintää, joka kohdistetaan tavoitteellisesti yhteiskunnallisiin instituutioihin, viranomaisiin, päättäjiin ja muihin toimijoihin. Tavoitteena on edistää ja turvata sokeiden ja heikkonäköisten sujuva arki ja vähentää vammaisuuden haittoja. Näkövammaisten liitto vaikuttaa vahvasti valtakunnallisella tasolla esimerkiksi osallistumalla lakiuudistuksia laativiin työryhmiin ja antamalla lausuntoja säädöshankkeista. Alueyhdistys keskittyy enemmän alueelliseen vaikuttamiseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat toiminta-alueemme vammaisneuvostot ja muut vammaisjärjestöt. Etenkin yksilötasolla tärkeää on Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijan tekemä asiakastyö.


Kokemustoiminta

Kokemustoimijat auttavat ammattilaisia asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteessa

Kokemustoimijat ovat tehtäväänsä koulutettuja näkövammaisia. Heillä on valmiudet kertoa mm. näkövammaisen arjesta sekä kokemuksista palveluviidakosta ja kuntoutusprosesseista selviytymisestä. Puheenvuoroja voi tilata erityisesti asiakaspalvelu- ja sotealan ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksiin. Käytännönläheiset harjoitteet auttavat asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteissa.

Kaikilla kokemustoimijoilla on oma tarina kerrottavanaan. Yhtä kokemuskouluttajan prototyyppiä ei ole, vaan kouluttajina toimii hyvinkin erilaisia ihmisiä. Kokemustoimijan omakohtainen tarina tarjoaa mahdollisuuden oppia näkövammaiselta, mitä on elää näkövamman kanssa. 

Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä kokemustoimijaa.

Keikoista, kulukorvauksista ja palkkioista sovitaan suoraan kokemustoimijoiden kanssa.

Kokemustoimijat

Salla Huhtala, Ylivieska

Salla on kolmekymppinen sokea, opaskoiran käyttäjä Ylivieskasta. Hän on kouluttautunut kokemustoimijaksi keväällä 2014, mutta tehnyt jo ennen sitä kokemustoimijan tehtäviä. Salla on koulutukseltaan sosionomi AMK. Hän on äiti ja aktiivinen järjestötoimija. 
Salla toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: salla.h(at)kotinet.com

Katja Kuusela, Oulu

Katja on viisissäkymmenissä oleva heikkonäköinen kokemustoimija Oulusta. Hän on käynyt kokemustoimija koulutuksen vuonna 2007. Katja on kouluttanut muun muassa näkövammaisen kohtaamisesta ja esteettömyys- ja saavutettavuusasioista. Katja käyttää luennoillaan mm.  audiovisuaalista aineistoa, mietintämyssyhetkiä ja apuväline-esittelyjä toiveista ja käytettävissä olevasta ajasta riippuen. Katja on kokopäivä työssä, joten parhaiten sopivat ilta-ajat. Katja on koulutukseltaan sosionomi (AMK).
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: katja.kuusela(at)gmail.com.

Katja Lauri, Oulu

Katja on yli nelikymppinen näkövammainen (vaikeasti heikkonäköinen), äiti ja opaskoirankäyttäjä Oulusta. Katja on käynyt kokemustoimijakoulutuksen vasta alkuvuodesta 2017 vaikka on toiminut kokemustoimijana pitkään. Luennon/koulutuksen aiheina voi olla näkövammaisuudesta yleisesti, näkövammaisen kohtaaminen ja opastaminen, apuvälineet, opaskoirankäyttäjän näkökulma, näkövammaisen arki ja tarvittaessa tehdään harjoituksia.
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: osoite katja.h.lauri(at)gmail.com

Markku Tallila, Kalajoki

Markku toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: 044 5678 101 tai markku(at)tallila.com

Kolme tarinaa näkövammaisuudesta

Akuutin toimittaja–kuvaaja päätti selvittää, miten työikäiset näkövammaiset elävät arkeaan. Miten ihmiset heidät kohtaavat ja millaisia haasteita on tullut vastaan työelämässä?

Tarinansa kertovat Markku Tallila, Salla Huhtala ja Katja Kuusela. Markku on sokeutunut infektiovahingon myötä, Salla menetti näkönsä tapaturmassa ja Katja sairastaa perinnöllistä, etenevää silmäsairautta

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/25/kolme-tarinaa-nakovammaisuudesta- Ulkoinen linkki

Lisätietoa Näkövammaisten liiton kokemustoiminnasta:
https://www.nkl.fi/fi/kokemustoimijat- Ulkoinen linkki

Lisätietoa Valtakunnallisesta kokemustoimintaverkostosta:
https://kokemustoimintaverkosto.fi/- Ulkoinen linkki


 


Sivu päivitetty