Oikeuksienvalvonta ja vaikuttaminen
Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana tuomalla esille havaitsemiaan puutteita, kokemiaan oikeuksien loukkauksia ja muita näkövammaisten arkeen vaikuttavia epäkohtia.
Näkövammaisten liitto palvelee Pohjois-Pohjanmaalla
Maksutonta neuvontaa ja ohjausta sosiaaliturvasta ja palveluista näkövammaisille ja läheisille.
- Mistä yleisimpiä näkövammaispalveluita haetaan? Ohjausta palvelujen hakemiseen. Vinkkejä mm. arkeen, kodin muutostöihin ja apuvälineisiin sekä apua henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen hakemiseen.
- Mitä päätöksen saapumisen jälkeen? Entä jos päätös on epäoikeudenmukainen?
Ollaan yhteydessä!
Oikeuksienvalvonnan asiantuntija Jani Ronkainen
Näkövammaisten liitto ry
p. 050 526 3831
jani.ronkainen(at)nkl.fi
Toimipiste sijaitsee osoitteessa
Kansankatu 53, 90100 Oulu
Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote
Palvelutarpeen arviointiin kannattaa valmistautua hyvin
Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote 5/2023
Palvelutarpeen arviointiin on hyvä varautua huolella etukäteen, sillä se on perusta palvelusuunnitelmalle (1.10. alkaen asiakassuunnitelma) ja hakemuksille. Palvelutarpeen arvioinnin tekee yleensä vammaispalvelun työntekijä. Joskus paikalla voi olla myös työntekijä eri yksiköstä, esimerkiksi vanhuspalveluista. Ennen palaveria kannattaa miettiä, millaista on juuri sinun näköisesi elämä ja missä tilanteissa tarvitset apua sen toteuttamiseksi. Palvelutarpeen arvioinnissa ei ole kyse siitä, tarvitseeko sinun tehdä jotakin, vaan siitä, millaista tukea tarvitset tämän toiminnon tekemiseen.
Mieti, mitä asioita teet ja haluat tehdä päivittäin, viikoittain tai kuukausittain ja missä ja kuinka paljon tarvitset apua. Omat pohdinnat kannattaa kirjata muistiin. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:
1. Onko kotisi sinulle esteetön ja valaistus kunnossa? Pystytkö liikkumaan myös piha-alueella?
2. Kuinka sujuu lääkityksestä huolehtiminen ja terveydentilasi kannalta välttämätön liikunta/ulkoilu?
3. Tarvitsetko apua, tukea tai valvontaa esimerkiksi peseytymisessä, saunomisessa, kynsien leikkaamisessa tai päivittäisen ulkonäön tarkistamisessa?
4. Kuinka sujuu päivittäinen kodin järjestyksen ylläpito, vuoteen sijaaminen, tiskaus tai viikkosiivous?
5. Tunnistatko vaatteiden värit, värisävyt ja vaatteiden yhteensopivuuden? Tarvitsetko apua vaatteiden kunnon ja puhtauden tarkistamisessa tai vaateostoksissa?
6. Tarvitsetko apua lasten hoidossa (ulkoilu, vaatehuolto, läksyjen valvonta jne.)?
7. Tarvitsetko apua ruokatarvikkeiden hankinnassa, ruoan valmistuksessa tai syömisessä?
8. Tarvitsetko apua postin lukemiseen, laskujen maksamiseen ja raha-asioiden hoitamiseen tai asiapapereiden hallintaan?
9. Millaista apua tarvitset kodin ulkopuolella liikkuessasi (asuinympäristön esteettömyys, turvallisuus, sijainti)? Miten sujuu päivittäinen asiointi (kauppa, pankki, posti, lääkärit)? Onko sinulla tarvetta kuljetuspalveluihin? Riittääkö 18 yhdensuuntaista matkaa kattamaan myös harrastustarpeesi? Onko sinulla kauempana joku erityinen paikka, jossa haluaisit käydä esim. kesämökki tai sukulaisia? Tarvitsetko matkoja työhön tai opiskeluun?
10. Kuinka hoidat sosiaalisia suhteitasi esimerkiksi ystävien ja läheisten tapaamiset?
11. Onko sinulla tilaisuuksia, yhdistystoimintaa tai harrastuksia, joihin et ilman apua pysty osallistumaan?
12. Tarvitsetko apua työpäivän aikana (matkat työpäivän aikana, ammattikirjallisuuden ja lehtien luku, postin käsittely, lomakkeiden täyttäminen, työvälineiden hankinta ja kunnossapito, työtilan siisteydestä huolehtiminen, osallistuminen työhön liittyviin koulutuksiin, ruokailu työpäivän aikana)?
13. Tarvitsetko apua opiskelussa (oppimateriaalien hankkiminen, skannaaminen, muistiinpanojen tekeminen, oppilaitoksessa liikkuminen, ruokailu, työssäoppimisjaksot)?
14. Onko lukemisen, tiedonsaannin, liikkumisen ym. apuvälineet kunnossa?
15. Millainen on taloudellinen tilanteesi?
Henkilökohtaisen avun kohdalla sinun kannattaa jo etukäteen miettiä ja arvioida, miten paljon aikaa päivittäisissä toiminnoissasi ja harrastuksissa avustamiseen kuluu. Tuntimäärää arvioidessasi voit kirjata esimerkiksi viikon ajalta tilanteet, joissa tarvitsit tai olisit tarvinnut toisen henkilön apua.
Älä kaunistele tilannettasi, vaan kerro avuntarpeesta rehellisesti. Palvelutarpeen arvioinnissa sinun ei tarvitse ajatella, mitä palveluita hyvinvointialueella on tarjota, vaan voit vapaasti kertoa avuntarpeestasi ja toiveistasi oman elämäsi suhteen.
Vammaispalvelulain voimaantulon siirtäminen
Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote 8/2023
Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) liitelakeineen hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023 ja vahvistettiin 14.4.2023. Lakien oli tarkoitus tulla voimaan 1.10.2023. Petteri Orpon uusi hallitus esittää uuden vammaispalvelulain ja siihen liittyvien muiden lakien voimaatulopäiväksi 1.10.2024. Voimaantulopäivän siirron tavoitteena on antaa aikaa vammaispalvelulain soveltamisalaa koskevalle uudelleenarvioinnille. Esityksestä voi antaa lausunnon 3.7.-11.8.2023.
Uuden vammaispalvelulain jatkovalmistelun tavoitteena on säilyttää laki vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina ja turvata siten vammaisten henkilöiden oikeus saada tarvitsemansa palvelut. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi lain soveltamisalaa tarkentamalla ns. ikääntymisrajauskysymyksessä, joka koskettaa suurta osaa näkövammaisia henkilöitä. Ihminen voi näkövammautua missä iässä tahansa, eikä näkövamma ole koskaan tavallista ikääntymistä.
Hallituksen tavoitteena on muutoksella turvata vammaisten henkilöiden oikeus saada tarvitsemansa palvelut sekä hyvinvointialueiden rahoitusperiaatteen toteutuminen. Lisäajan puitteissa on mahdollista arvioida erillisen esityksen vaikutukset, mukaan lukien kustannusvaikutukset.
Vammaispalvelulain tarkoituksena on
1. toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä
2. tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista
3. turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut
Oikeuksienvalvonnan foorumi
Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana. Se on mahdollista oikeuksien valvonnan foorumin kautta. Foorumin ydinjoukkona on neljä yhdistysaktiivia ja Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija.
Foorumi on avoin ja kynnyksetön toimija, jolle voit tuoda havaitsemasi tai kokemasi oikeuksien loukkaukset, palvelujen puutteet ja muut näkövammaisten arkeen vaikuttavat epäkohdat maakunnassamme. Käytä sähköpostiosoitetta oikeuksienvalvonnanfoorumi@ppnry.net. Foorumi kokoontuu tarvittaessa myös kasvokkaistapaamisiin ja oikeuksien valvonta on vakiopykälänä yhdistyksen hallituksen kokouksissa.
Vaikuttaminen
Vaikuttaminen on yhdistyksemme keskeisiä toimintoja. Se on viestintää, joka kohdistetaan tavoitteellisesti yhteiskunnallisiin instituutioihin, viranomaisiin, päättäjiin ja muihin toimijoihin. Tavoitteena on edistää ja turvata sokeiden ja heikkonäköisten sujuva arki ja vähentää vammaisuuden haittoja. Näkövammaisten liitto vaikuttaa vahvasti valtakunnallisella tasolla esimerkiksi osallistumalla lakiuudistuksia laativiin työryhmiin ja antamalla lausuntoja säädöshankkeista. Alueyhdistys keskittyy enemmän alueelliseen vaikuttamiseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat toiminta-alueemme vammaisneuvostot ja muut vammaisjärjestöt. Etenkin yksilötasolla tärkeää on Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijan tekemä asiakastyö.
Kokemustoiminta
Kokemustoimijat auttavat ammattilaisia asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteessa
Kokemustoimijat (ent. kokemuskouluttaja) ovat tehtäväänsä koulutettuja näkövammaisia. Heillä on valmiudet kertoa mm. näkövammaisen arjesta sekä kokemuksista palveluviidakosta ja kuntoutusprosesseista selviytymisestä. Puheenvuoroja voi tilata erityisesti asiakaspalvelu- ja sotealan ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksiin. Käytännönläheiset harjoitteet auttavat asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteissa.
Kaikilla kokemustoimijoilla on oma tarina kerrottavanaan. Yhtä kokemuskouluttajan prototyyppiä ei ole, vaan kouluttajina toimii hyvinkin erilaisia ihmisiä. Kokemustoimijan omakohtainen tarina tarjoaa mahdollisuuden oppia näkövammaiselta, mitä on elää näkövamman kanssa.
Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä kokemustoimijaa.
Keikoista, kulukorvauksista ja palkkioista sovitaan suoraan kokemustoimijoiden kanssa.
Kokemustoimijat
Salla Huhtala, Ylivieska
Salla on kolmekymppinen sokea, opaskoiran käyttäjä Ylivieskasta. Hän on kouluttautunut kokemustoimijaksi keväällä 2014, mutta tehnyt jo ennen sitä kokemustoimijan tehtäviä. Salla on koulutukseltaan sosionomi AMK. Hän on äiti ja aktiivinen järjestötoimija.
Salla toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: salla.h(at)kotinet.com
Katja Kuusela, Oulu
Katja on viidenkymmenen paremmalla puolella oleva vaikeasti heikkonäköinen kokemustoimija Oulusta. Hän on käynyt kokemustoimija koulutuksen vuonna 2007 sekä kehittäjä-vaikuttaja-jatkokoulutuksen vuonna 2022. Katjan vahvuusalueita ovat aiheet: palvelujärjestelmään, työelämään, näkövammaisten kohtaamiseen ja saavutettavuuteen liittyvät asiat.
Katja on kokopäivätyössä Näkövammaisten liitossa työelämäasiantuntijana, joten kokemusluento on mahdollista yhdistää asiantuntijaluentoon. Katja on koulutukseltaan sosionomi (ylempi AMK).
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: katja.kuusela(at)gmail.com.
Katja Lauri, Oulu
Katja on yli nelikymppinen näkövammainen (vaikeasti heikkonäköinen), äiti ja opaskoirankäyttäjä Oulusta. Katja on käynyt kokemustoimijakoulutuksen vasta alkuvuodesta 2017 vaikka on toiminut kokemustoimijana pitkään. Luennon/koulutuksen aiheina voi olla näkövammaisuudesta yleisesti, näkövammaisen kohtaaminen ja opastaminen, apuvälineet, opaskoirankäyttäjän näkökulma, näkövammaisen arki ja tarvittaessa tehdään harjoituksia.
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: osoite katja.h.lauri(at)gmail.com
Markku Tallila, Kalajoki
Markku toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: 044 5678 101 tai markku(at)tallila.com
Kolme tarinaa näkövammaisuudesta
Akuutin toimittaja–kuvaaja päätti selvittää, miten työikäiset näkövammaiset elävät arkeaan. Miten ihmiset heidät kohtaavat ja millaisia haasteita on tullut vastaan työelämässä?
Tarinansa kertovat Markku Tallila, Salla Huhtala ja Katja Kuusela. Markku on sokeutunut infektiovahingon myötä, Salla menetti näkönsä tapaturmassa ja Katja sairastaa perinnöllistä, etenevää silmäsairautta.
Vertsi
Vertsi on uusi matalankynnyksen vertaistukitapahtuma toimintakeskuksella (osoite: Linnankatu 32). Paikalla on kahdesta kolmeen koulutettua vertaisohjaajaa. Jos haluat jutella vertaishenkilöiden kanssa, otathan yhteyttä Linnankadun toimintakeskukseen, niin sovitaan aika!