Siirry pääsisältöön
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.

Oi­keuk­sien­val­von­ta ja vai­kut­ta­mi­nen

Oikeuksienvalvonta ja sen kuukausittain vaihtuvat tiedotteet sekä vaikuttamis- ja kokemustoiminta
oikeuksienvalvonnan asiantuntija

Tällä sivulla

Näkövammaisten liitto palvelee Pohjois-Pohjanmaalla

Maksutonta neuvontaa ja ohjausta sosiaaliturvasta ja palveluista näkövammaisille ja läheisille. 

  • Mistä yleisimpiä näkövammaispalveluita haetaan? Ohjausta palvelujen hakemiseen. Vinkkejä mm. arkeen, kodin muutostöihin ja apuvälineisiin sekä apua henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen hakemiseen. 
  • Mitä päätöksen saapumisen jälkeen? Entä jos päätös on epäoikeudenmukainen? 

Ollaan yhteydessä!

Oikeuksienvalvonnan asiantuntija Jani Ronkainen
Näkövammaisten liitto ry
p. 050 526 3831
jani.ronkainen(at)nkl.fi

Toimipiste sijaitsee osoitteessa
Kansankatu 53, 90100 Oulu


Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote helmikuu 2023

Eduskuntavaalit 2023 ja äänestäminen

Vuoden 2023 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 2.4.2023. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 22. – 28.3.2023 ja ulkomailla 
22. – 25.3.2023. 

Tärkeät päivämäärät:

  • ehdokasasettelun vahvistaminen 2.3.2023
  • kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 21.3.2023
  • ennakkoäänestys 22-28.3.2023
  • vaalipäivä 2.4.2023 
  • tulosten vahvistaminen 5.4.2023

Äänestäminen vaalipäivänä
Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa äänioikeusilmoituksessa. Omaa äänestyspaikkaasi voit kysyä myös vaalipalvelunumerosta 0800 9 4770.
Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9-20. Äänestyspaikalle mukaan tulee ottaa kuvallinen henkilökortti, passi tai ajokortti. Mikäli äänestyspaikalla on jonoa kello 20, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestystoimituksen lopettamista.

Äänestäminen ennakkoon
Varsinaisen vaalipäivän sijaan on mahdollista äänestää ennakkoon 22. - 28.3.2023 missä tahansa yleisessä äänestyspaikassa. Suomessa jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka. Suurimmissa kunnissa yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on tavallisesti useita. Oman kunnan ennakkoäänestyspaikat löytyvät kotiin postitse tulleesta kirjeestä ja myös verkkosivulta www.vaalit.fi
Myös ennakkoäänestyspaikalle tulee ottaa mukaan henkilöllisyystodistus. Postitse kotiin saapunut ilmoitus äänioikeudesta -lappu ei ole välttämätön, mutta se kannattaa ottaa mukaan äänestäessä ulkomailla tai laitoksessa.

Äänestäjän avustaminen
Voit ottaa mukaasi oman vaaliavustajan, jos et esimerkiksi kykene itse tekemään äänestysmerkintää. Oma vaaliavustaja ei kuitenkaan voi olla vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö eikä hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Jos sinulla ei ole omaa avustajaa, äänestyspaikalla on erityinen vaaliavustaja. 
Kummassakin tapauksessa avustaja on velvollinen tunnollisesti täyttämään sen, mitä äänestäjä osoittaa ja pitämään salassa äänestystoimituksessa saamansa tiedot. Avustaja ei missään tapauksessa saa suositella äänestäjälle, ketä ehdokasta tämän olisi äänestettävä.
Kirjeäänestys 
Ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän asuvat tai oleskelevat voivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta. Kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaa kirjeäänestysasiakirjat ulkomaille, ne saatuaan äänestää ja palauttaa äänensä lähetekuoressa Suomeen oman koti tai väestökirjanpitokuntansa keskusvaalilautakunnalle. 
Kirjeäänestysmateriaalien tilauspalvelu eduskuntavaalien 2023 osalta on auennut 2.1.2023. Kirjeitse äänestäminen on mahdollista aikaisintaan 2.3.2023, jolloin ehdokkaat ja heidän ehdokasnumeronsa vahvistetaan. Kirjeäänen tulee olla perillä äänestäjän oman koti- tai väestökirjanpitokunnan keskusvaalilautakunnalla viimeistään perjantaina 31.3.2023 ennen kello 19.
Äänestäminen laitoksessa

Ennakkoäänestys järjestetään myös laitoksissa, kuten sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Laitosäänestyksessä voivat äänestää vain laitoksissa hoidettavana olevat tai niihin otetut henkilöt.
Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kotimaassa sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt (esimerkiksi vanhainkodit, hoivakodit ja palvelutalot) sekä rangaistuslaitokset. 
Kunnanhallituksen nimeämä vaalitoimikunta saapuu kuhunkin kunnan alueella olevaan laitokseen toimittamaan äänestyksen vähintään yhtenä ja enintään kahtena ennakkoäänestysajanjaksoon sattuvana päivänä. Laitosäänestys toimitetaan pääpiirteissään samalla tavalla kuin yleinen ennakkoäänestys.
Äänestäminen kotona
Jos olet sairas tai sinun on kohtuuttoman vaikeaa mennä äänestyspaikalle ja äänestää siellä, voit äänestää ennakkoon kotonasi. Tällöin luoksesi saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksesi vastaan.
Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään.
Kotiäänestyksessä tulee äänestäjän lisäksi olla läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Tämä henkilö ei voi olla vaaleissa ehdokkaana oleva.
Ilmoittaudu kotiäänestykseen oman kuntasi keskusvaalilautakunnalle viimeistään 21.3.2023 kello 16 mennessä. Puhelinnumero on äänioikeusilmoituksessa. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Voit kysyä keskusvaalilautakunnalta lisätietoja kotiäänestyksestä. 
Ennen äänestämistä
Ei muuta kuin omaa puoluetta ja ehdokasta etsimään vaalitenttien, vaalikoneiden, puolueiden nettisivujen ja vaalimainosten viitoittamalla tiellä. Vaalitenttien ja muiden vastaavien tapahtumien aikatauluja voi seurata mm. YLEn verkkosivuilta.

Näkövammaisten liiton eduskuntavaalitavoitteita ovat:

  • Yhdenvertaisena osaajana työelämässä. Työ on perusoikeus. Vammaisilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus työllistyä koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin työkykyisinä. 
  • Näkövammaisella ikäihmisellä on oikeus aktiiviseen elämään. Näkövammaisella ikäihmisellä on oikeus aktiiviseen elämään ja hyvä vanhuus kuuluu myös ikääntyneenä näkövammautuvalle.  
  • Järjestöjen toimintaedellytykset ovat turvattava. Järjestöjen toimintaedellytykset ja rahoitustaso on turvattava. Kaikki puolueet ovat parlamentaarisesti sopineet nykyisestä avustustasosta vuoteen 2026 saakka. Tästä on pidettävä kiinni.

Lue Näkövammaisten liiton vaalitavoitteet kokonaisuudessaan Näkövammaisten liiton sivuilta Näkövammaisten liiton eduskuntavaalitavoitteet 2023 | Näkövammaisten liitto (nkl.fi)
Vaalit.fi -verkkopalvelusta  löytyvät kaikkien ehdokkaiden nimet ja numerot vaalipiireittäin. Kaikkien vaalipiirien ehdokasluettelot julkaistaan myös luetus-julkaisuna. Lisäksi sivulta voi tarkistaa esimerkiksi, mikä on äänioikeusrekisteri, mitkä ovat nykyiset vaalipiirit, kuinka vaalit toimitetaan ja kuinka tulos lasketaan. 

Vaalipalvelunumerot
Maksuttomista palvelunumeroista voit kysyä vaaleihin ja äänestämiseen liittyvistä asioista. Palvelunumerot ovat avoinna 2.1.2023 alkaen arkisin klo 8−16.
Vaalipalvelunumero äänestäjille suomen kielellä 0800 9 4770  
Vaalipalvelunumero äänestäjille ruotsin kielellä 0800 9 4771
WhatsApp-viestipalvelu 050 438 8730

Lähteet: 
www.vaalit.fi
Näkövammaisten liiton eduskuntavaalitavoitteet 2023 | Näkövammaisten liitto (nkl.fi)


Oikeuksienvalvonnan foorumi

Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana. Se on mahdollista oikeuksien valvonnan foorumin kautta. Foorumin ydinjoukkona on neljä yhdistysaktiivia ja Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija.

Foorumi on avoin ja kynnyksetön toimija, jolle voit tuoda havaitsemasi tai kokemasi oikeuksien loukkaukset, palvelujen puutteet ja muut näkövammaisten arkeen vaikuttavat epäkohdat maakunnassamme. Käytä sähköpostiosoitetta oikeuksienvalvonnanfoorumi@ppnry.net. Foorumi kokoontuu tarvittaessa myös kasvokkaistapaamisiin ja oikeuksien valvonta on vakiopykälänä yhdistyksen hallituksen kokouksissa.


Vaikuttaminen

Vaikuttaminen on yhdistyksemme keskeisiä toimintoja. Se on viestintää, joka kohdistetaan tavoitteellisesti yhteiskunnallisiin instituutioihin, viranomaisiin, päättäjiin ja muihin toimijoihin. Tavoitteena on edistää ja turvata sokeiden ja heikkonäköisten sujuva arki ja vähentää vammaisuuden haittoja. Näkövammaisten liitto vaikuttaa vahvasti valtakunnallisella tasolla esimerkiksi osallistumalla lakiuudistuksia laativiin työryhmiin ja antamalla lausuntoja säädöshankkeista. Alueyhdistys keskittyy enemmän alueelliseen vaikuttamiseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat toiminta-alueemme vammaisneuvostot ja muut vammaisjärjestöt. Etenkin yksilötasolla tärkeää on Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijan tekemä asiakastyö.


Kokemustoiminta

Kokemustoimijat auttavat ammattilaisia asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteessa

Kokemustoimijat (ent. kokemuskouluttaja) ovat tehtäväänsä koulutettuja näkövammaisia. Heillä on valmiudet kertoa mm. näkövammaisen arjesta sekä kokemuksista palveluviidakosta ja kuntoutusprosesseista selviytymisestä. Puheenvuoroja voi tilata erityisesti asiakaspalvelu- ja sotealan ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksiin. Käytännönläheiset harjoitteet auttavat asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteissa.

Kaikilla kokemustoimijoilla on oma tarina kerrottavanaan. Yhtä kokemuskouluttajan prototyyppiä ei ole, vaan kouluttajina toimii hyvinkin erilaisia ihmisiä. Kokemustoimijan omakohtainen tarina tarjoaa mahdollisuuden oppia näkövammaiselta, mitä on elää näkövamman kanssa. 

Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä kokemustoimijaa.

Keikoista, kulukorvauksista ja palkkioista sovitaan suoraan kokemustoimijoiden kanssa.

Kokemustoimijat

Salla Huhtala, Ylivieska

Salla on kolmekymppinen sokea, opaskoiran käyttäjä Ylivieskasta. Hän on kouluttautunut kokemustoimijaksi keväällä 2014, mutta tehnyt jo ennen sitä kokemustoimijan tehtäviä. Salla on koulutukseltaan sosionomi AMK. Hän on äiti ja aktiivinen järjestötoimija. 
Salla toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: salla.h(at)kotinet.com

Katja Kuusela, Oulu

Katja on viisissäkymmenissä oleva heikkonäköinen kokemustoimija Oulusta. Hän on käynyt kokemustoimija koulutuksen vuonna 2007. Katja on kouluttanut muun muassa näkövammaisen kohtaamisesta ja esteettömyys- ja saavutettavuusasioista. Katja käyttää luennoillaan mm.  audiovisuaalista aineistoa, mietintämyssyhetkiä ja apuväline-esittelyjä toiveista ja käytettävissä olevasta ajasta riippuen. Katja on kokopäivä työssä, joten parhaiten sopivat ilta-ajat. Katja on koulutukseltaan sosionomi (AMK).
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: katja.kuusela(at)gmail.com.

Katja Lauri, Oulu

Katja on yli nelikymppinen näkövammainen (vaikeasti heikkonäköinen), äiti ja opaskoirankäyttäjä Oulusta. Katja on käynyt kokemustoimijakoulutuksen vasta alkuvuodesta 2017 vaikka on toiminut kokemustoimijana pitkään. Luennon/koulutuksen aiheina voi olla näkövammaisuudesta yleisesti, näkövammaisen kohtaaminen ja opastaminen, apuvälineet, opaskoirankäyttäjän näkökulma, näkövammaisen arki ja tarvittaessa tehdään harjoituksia.
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: osoite katja.h.lauri(at)gmail.com

Markku Tallila, Kalajoki

Markku toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: 044 5678 101 tai markku(at)tallila.com

Kolme tarinaa näkövammaisuudesta

Akuutin toimittaja–kuvaaja päätti selvittää, miten työikäiset näkövammaiset elävät arkeaan. Miten ihmiset heidät kohtaavat ja millaisia haasteita on tullut vastaan työelämässä?

Tarinansa kertovat Markku Tallila, Salla Huhtala ja Katja Kuusela. Markku on sokeutunut infektiovahingon myötä, Salla menetti näkönsä tapaturmassa ja Katja sairastaa perinnöllistä, etenevää silmäsairautta.