Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.

Oi­keuk­sien­val­von­ta ja vai­kut­ta­mi­nen

Oikeuksienvalvonta ja sen kuukausittain vaihtuvat tiedotteet sekä vaikuttamis- ja kokemustoiminta
oikeuksienvalvonnan asiantuntija

Tällä sivulla

Näkövammaisten liitto palvelee Pohjois-Pohjanmaalla

Maksutonta neuvontaa ja ohjausta sosiaaliturvasta ja palveluista näkövammaisille ja läheisille. 

  • Mistä yleisimpiä näkövammaispalveluita haetaan? Ohjausta palvelujen hakemiseen. Vinkkejä mm. arkeen, kodin muutostöihin ja apuvälineisiin sekä apua henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen hakemiseen. 
  • Mitä päätöksen saapumisen jälkeen? Entä jos päätös on epäoikeudenmukainen? 

Ollaan yhteydessä!

Sinikka Mäntyjärvi
oikeuksienvalvonnan asiantuntija
Näkövammaisten liitto ry
Linnankatu 32, 90100 Oulu
p. 050 5263831, sinikka.mantyjarvi@nkl.fi


Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote, kesäkuu 2021

Maksuttomia terveyspalveluita ovat mm.

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon (myös hammashoidon) palvelut sekä poliklinikalla annettu hoito tai tutkimus alle 18-vuotiaille.
Hoitajalla käynnit kaikille.
Perusterveydenhuollossa avohoitona järjestetty mielenterveystyö eri hoitomuotoineen.
Kouluterveydenhuolto myös 18 vuotta täyttäneille.
Lääkärintodistukset, joita tarvitaan hoidon, kuntoutuksen tai lääkekorvauksen saamiseksi.

Maksukattoon lasketaan aiempaa enemmän palveluja (voimaan vuoden 2022 alusta)

Terveydenhuollon maksukattoa laajennetaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Jatkossa maksukattoa kerryttävät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.
Asiakkaan tulee seurata maksukaton täyttymistä itse. Laskussa on oltava tieto siitä, kerryttääkö maksu maksukattoa. Vuonna 2020 terveydenhuollon maksukaton määrä on 683 euroa. Maksukattoon tehdään indeksitarkistus joka toinen vuosi.

Asiakasmaksujen alentaminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden

Uuden asiakasmaksulain mukaan asiakasmaksuja pitää alentaa tai jättää perimättä sen sijaan, että asiakas joutuisi hakemaan niiden maksuun toimeentulotukea. Asiakasmaksua pitää alentaa tai jättää perimättä, mikäli maksun periminen vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentulon. Laki koskee kaikkia sosiaalihuollon maksuja. Terveydenhuollon maksujen osalta velvoittavuus koskee tulosidonnaisia maksuja, mutta kunta voi alentaa tai jättää perimättä myös tasasuuruisia maksuja. Laissa säädetään lisäksi kunnan velvollisuudesta antaa asiakkaalle tieto maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä.

Muutoksenhausta ei peritä oikeudenkäyntimaksua

Jatkossa oikeudenkäyntimaksua ei saa periä yksityishenkilön valitusasioissa, jotka koskevat asiakasmaksulain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja. Tämä muutos tuli voimaan 1.1.2021. Myös valituskäsittely palvelun saamista koskevissa vammaispalvelu- ja muissa sosiaaliasioissa jatkuu maksuttomana.

Kotihoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon maksuja selkeytetään

Tavallisen palveluasumisen maksut määräytyvät jatkossa kuten säännöllisen kotiin annettavan palvelun eli kotihoidon maksut. Kotihoidon ja tavallisen palveluasumisen enimmäismaksuprosentit määräytyvät jatkossa nykyistä tarkemmin tuntien mukaan. Kotihoitoon ja palveluasumiseen liittyvistä tukipalveluista kunta saa periä kohtuullisen maksun.

Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa maksut määräytyvät pitkälti samalla tavalla kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Laitoshoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen maksu saa olla enintään 85 prosenttia nettokuukausituloista, joista on ensin tehty laissa säädetyt vähennykset. Jos palveluasumiseen siirtyvän puolison tulot ovat suuremmat kuin kotiin jäävän, asiakasmaksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen tulojen mukaan. Puolisoilla maksu saa olla enintään 42,5 prosenttia puolisojen yhteenlasketuista nettokuukausituloista. Tällöinkin tuloista tulee ensin tehdä laissa säädetyt vähennykset. Tämä muutos helpottaa kotona asuvan pienituloisemman puolison asemaa.

Laissa on säädetty asiakkaalle jätettävästä ns. vähimmäiskäyttövarasta. Kunnan tulee huolehtia siitä, että asiakkaan omaan käyttöön jää käyttövara, joka on tehostetussa palveluasumisessa ja perhehoidossa vähintään 164 euroa kuukaudessa sekä laitoshoidossa vähintään 110 euroa kuukaudessa. Asiakkaalle tulee jäädä omaan käyttöön vähimmäiskäyttövara myös silloin, jos maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen tulojen perusteella.


Oikeuksienvalvonnan foorumi

Oikeuksien valvonta kuuluu yhdistyksemme perustehtäviin. Se koskettaa jokaista jäsentämme ja jokainen voi myös olla siinä mukana. Se on mahdollista oikeuksien valvonnan foorumin kautta. Foorumin ydinjoukkona on neljä yhdistysaktiivia ja Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija.

Foorumi on avoin ja kynnyksetön toimija, jolle voit tuoda havaitsemasi tai kokemasi oikeuksien loukkaukset, palvelujen puutteet ja muut näkövammaisten arkeen vaikuttavat epäkohdat maakunnassamme. Käytä sähköpostiosoitetta oikeuksienvalvonnanfoorumi@ppnry.net. Foorumi kokoontuu tarvittaessa myös kasvokkaistapaamisiin ja oikeuksien valvonta on vakiopykälänä yhdistyksen hallituksen kokouksissa.


Vaikuttaminen

Vaikuttaminen on yhdistyksemme keskeisiä toimintoja. Se on viestintää, joka kohdistetaan tavoitteellisesti yhteiskunnallisiin instituutioihin, viranomaisiin, päättäjiin ja muihin toimijoihin. Tavoitteena on edistää ja turvata sokeiden ja heikkonäköisten sujuva arki ja vähentää vammaisuuden haittoja. Näkövammaisten liitto vaikuttaa vahvasti valtakunnallisella tasolla esimerkiksi osallistumalla lakiuudistuksia laativiin työryhmiin ja antamalla lausuntoja säädöshankkeista. Alueyhdistys keskittyy enemmän alueelliseen vaikuttamiseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat toiminta-alueemme vammaisneuvostot ja muut vammaisjärjestöt. Etenkin yksilötasolla tärkeää on Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijan tekemä asiakastyö.


Kokemustoiminta

Kokemustoimijat auttavat ammattilaisia asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteessa

Kokemustoimijat ovat tehtäväänsä koulutettuja näkövammaisia. Heillä on valmiudet kertoa mm. näkövammaisen arjesta sekä kokemuksista palveluviidakosta ja kuntoutusprosesseista selviytymisestä. Puheenvuoroja voi tilata erityisesti asiakaspalvelu- ja sotealan ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksiin. Käytännönläheiset harjoitteet auttavat asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteissa.

Kaikilla kokemustoimijoilla on oma tarina kerrottavanaan. Yhtä kokemuskouluttajan prototyyppiä ei ole, vaan kouluttajina toimii hyvinkin erilaisia ihmisiä. Kokemustoimijan omakohtainen tarina tarjoaa mahdollisuuden oppia näkövammaiselta, mitä on elää näkövamman kanssa. 

Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä kokemustoimijaa.

Keikoista, kulukorvauksista ja palkkioista sovitaan suoraan kokemustoimijoiden kanssa.

Kokemustoimijat

Salla Huhtala, Ylivieska

Salla on kolmekymppinen sokea, opaskoiran käyttäjä Ylivieskasta. Hän on kouluttautunut kokemustoimijaksi keväällä 2014, mutta tehnyt jo ennen sitä kokemustoimijan tehtäviä. Salla on koulutukseltaan sosionomi AMK. Hän on äiti ja aktiivinen järjestötoimija. 
Salla toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: salla.h(at)kotinet.com

Katja Kuusela, Oulu

Katja on viisissäkymmenissä oleva heikkonäköinen kokemustoimija Oulusta. Hän on käynyt kokemustoimija koulutuksen vuonna 2007. Katja on kouluttanut muun muassa näkövammaisen kohtaamisesta ja esteettömyys- ja saavutettavuusasioista. Katja käyttää luennoillaan mm.  audiovisuaalista aineistoa, mietintämyssyhetkiä ja apuväline-esittelyjä toiveista ja käytettävissä olevasta ajasta riippuen. Katja on kokopäivä työssä, joten parhaiten sopivat ilta-ajat. Katja on koulutukseltaan sosionomi (AMK).
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: katja.kuusela(at)gmail.com.

Katja Lauri, Oulu

Katja on yli nelikymppinen näkövammainen (vaikeasti heikkonäköinen), äiti ja opaskoirankäyttäjä Oulusta. Katja on käynyt kokemustoimijakoulutuksen vasta alkuvuodesta 2017 vaikka on toiminut kokemustoimijana pitkään. Luennon/koulutuksen aiheina voi olla näkövammaisuudesta yleisesti, näkövammaisen kohtaaminen ja opastaminen, apuvälineet, opaskoirankäyttäjän näkökulma, näkövammaisen arki ja tarvittaessa tehdään harjoituksia.
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: osoite katja.h.lauri(at)gmail.com

Markku Tallila, Kalajoki

Markku toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: 044 5678 101 tai markku(at)tallila.com

Kolme tarinaa näkövammaisuudesta

Akuutin toimittaja–kuvaaja päätti selvittää, miten työikäiset näkövammaiset elävät arkeaan. Miten ihmiset heidät kohtaavat ja millaisia haasteita on tullut vastaan työelämässä?

Tarinansa kertovat Markku Tallila, Salla Huhtala ja Katja Kuusela. Markku on sokeutunut infektiovahingon myötä, Salla menetti näkönsä tapaturmassa ja Katja sairastaa perinnöllistä, etenevää silmäsairautta

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/25/kolme-tarinaa-nakovammaisuudesta- Ulkoinen linkki

Lisätietoa Näkövammaisten liiton kokemustoiminnasta:
https://www.nkl.fi/fi/kokemustoimijat- Ulkoinen linkki

Lisätietoa Valtakunnallisesta kokemustoimintaverkostosta:
https://kokemustoimintaverkosto.fi/- Ulkoinen linkki


 


Sivu päivitetty