Siirry pääsisältöön
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten logo.

Sään­tö­mää­räi­nen syys­kokous 2022

Syyskokous, kokouskutsu ja toimintasuunnitelma vuodelle 2023
Kuvassa syksyinen maisema

SYYSKOKOUSKUTSU, marraskuu 2022

POHJOIS-POHJANMAAN NÄKÖVAMMAISET RY 
Linnankatu 32
90100 OULU
Puh. 08 311 5653
Sähköposti yhdistys@ppnry.net

Yhdistyksen jäsenelle

Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 26.11.2022 klo 9:30 alkaen. Kokouspaikka on Oulun teatteri, Kaarlenväylä 2, Oulu.

Voit maksaa vapaaehtoisen jäsenmaksun 20 € Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry:n tilille FI45 5741 4020 0443 97, viite 157568, kiitos kannatuksesta.


SYYSKOKOUKSEEN ILMOITTAUTUMINEN

Syyskokoukseen osallistuvaa pyydetään ilmoittautumaan yhdistyksen toimistolle viimeistään 16.11.2022 puh. 08 311 5653 tai yhdistys@ppnry.net. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisen erityisruokavaliosi. Kokouksen jälkeen yhdistys tarjoaa lounaan kokoukseen osallistuneille.

Ennen varsinaista kokousta Oulun Osuuspankista varainhoitaja Jukka Klemetti 
tulee kertomaan yhdistyksen sijoituksista.

Yhdistyksen sääntöjen 8 § 5. momentin mukaan
"Varsinainen jäsen saa käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on oltava yhdistyksen varsinainen jäsen ja hänen on esitettävä päivätty valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta eikä valtakirjaa voi siirtää. Asiamiehellä voi olla vain yksi valtakirja."


MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN

Matkakustannukset korvaamme edullisinta matkustustapaa käyttäen, kuitteja vastaan, poikkeuksellisesti omavastuuta ei peritä.


KOKOUSMATERIAALI

Toimintasuunnitelma on kokouskutsun liitteenä, talousarvion voit halutessasi pyytää mustavalkoisena tai sähköpostilla. 

KOKOUKSEN ASIALISTA

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen pykälissä 10 ja 11 mainitut asiat.

1.    Kokouksen avaus
2.    Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3.    Ääntenlaskijoiden valinta
4.    Kokouksen puheenjohtajan valinta
5.    Kokouksen sihteerin valinta
6.    Pöytäkirjan tarkastajien valinta
7.    Kokouksen esityslistan vahvistaminen
8.    Liittymis- ja jäsenmaksun sekä kannatusjäsenmaksun suuruus vuonna 2023
•    Hallituksen esitys:
-    liittymismaksu 20 euroa (kertakaikkinen)
-    alle 15-vuotiailta ei peritä liittymismaksua
-    vapaaehtoinen jäsenmaksu 20 euroa/vuosi
-    kannatusjäsenmaksu 20 euroa/vuosi

9.    Yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan palkkiot vuonna 2023
•    Hallituksen esitys:
-    puheenjohtajalle 200 euroa/kuukausi, matkakorvaus kuittien mukaan
-    varapuheenjohtajalle 100 euroa/kuukausi, matkakorvaus kuittien mukaan

10.    Kokouspalkkion suuruus vuonna 2023
•    Hallituksen esitys:
-    ei kokouspalkkioita, matkakulut kuitteja vastaan
-    päivärahojen ja ateriakorvausten maksamisessa noudatetaan valtion matkustussääntöä

11.    Tilintarkastajille maksettavan palkkion suuruus vuonna 2023
•    Hallituksen esitys:
-    tilintarkastajille maksetaan palkkio laskutuksen mukaan

12.    Toimintasuunnitelman vahvistaminen vuodelle 2023

13.    Talousarvion vahvistaminen vuodelle 2023

14.    Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja hallintoa vuosille 2023–2024

15.    Yhdistyksen puheenjohtajan valinta vuosille 2023–2024

16.    Kolmen hallituksen jäsenen valinta vuosille 2023–2024
•    Erovuorossa:
-    Juha Haajo, Reisjärvi
-    Katja Kuusela, Oulu
-    Seppo Kalaoja, Kestilä

17.    Kolmen hallituksen varajäsenen valinta vuodelle 2023
18.    Kokouksen päättäminen


LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

POHJOIS-POHJANMAAN NÄKÖVAMMAISET RY
HALLITUS


POHJOIS-POHJANMAAN NÄKÖVAMMAISET RY


TOIMINTASUUNNITELMA 2023

1. Kansanterveydellinen vertaistuki-, vaikuttamis- ja ohjausjärjestö

1.1 Yhdistyksen tehtävä
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry on vuonna 1926 perustettu sosiaali- ja terveysjärjestö, joka on Näkövammaisten liitto ry:n jäsenyhdistys. Toiminta-alueena on Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Vuosi 2023 on yhdistyksen 97. toimintavuosi.

Tavoitteemme on sokeiden ja heikkonäköisten yhdenvertaisuuden, hyvinvoinnin sekä toimintaedellytysten ja -taitojen parantaminen. Yhdistys kokoaa näkövammaiset yhteen ja hakee ryhmäytymisestä voimaa eri toimintamuotojen ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Toiminta mahdollistaa vertaistuen saamisen ja antamisen sekä kehittymisen toimijana mielekkään vapaaehtoistyön avulla. Näkövammaiset ideoivat oman toimintansa ja vetävät kerhoa tai tapahtumaa sen vertaisohjaajina. 

Asiantuntija-, tiedotus-, valvonta- ja vaikuttamistyön avulla tehdään näkyväksi näkövammaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja ratkaistaan ongelmia. Näitä ovat oikeuksiin, liikkumiseen sekä tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT) liittyvät haasteet.

1.2 Tavoitteet ja toimintamuodot
Yhdistyksen tavoitteet:
-Vertaistuella aktiivisuutta ja osallisuutta
-ICT-tuella (Digi-tuki) itsenäisyyttä
-Vapaaehtoistoiminnalla aktiivisuutta ja oikeuksienvalvontaa
-Tietoa ja tukea, matalan kynnyksen jäsenpalveluilla

Kaikki toiminta tukee näitä tavoitteita. Vertaistukitoiminta tukee osallisuutta ja aktiivisuutta. Vaikuttamis- ja tiedotustyö tukee omanarvontuntoa ja vaikuttamishalua. Ohjaus- ja kurssitoiminta, kuten ICT-ohjaus ja jäsenpalvelut, tukee itsenäisyyttä ja elämänhallintaa. Toimintaa pyörittää vapaaehtoisten ja toimihenkilöiden muodostama organisaatio, jonka keskiössä on tiimityö. Toiminta ei olisi mahdollista ilman yhteistyökumppaneita, tarkkaa taloudenpitoa ja seurantaa.

2 Vertaistukitoiminta

2.1 Toimintapisteet
Yhdistyksellä on koko maakunnan kattavaa toimintaa sekä paikallista kerhotoimintaa. Linnankadun toimintakeskuksesta käsin yhdistyksen toimihenkilöt koordinoivat alueen toimintaa. Paikallisilla kerhoilla on omat toimintasuunnitelmansa.  Tuemme kerhojen aktiivisuutta vuosittaisella toiminta-avustuksella sekä toimintaideoilla, koulutuksilla ja vierailuilla. Kannustamme pitkämatkalaisia osallistumaan tapahtumiin korvaamalla matkakuluja tapahtumakohtaisesti.
Kerhotoimintaa järjestetään paikallisesti sen mukaan, miten aktiivisia järjestäjiä alueelta löytyy. Viime vuosina aktiivien ikääntyminen on koitunut muutaman kerhon kohtaloksi, mutta toisaalta on saatu myös uusia kerhoja uusille paikkakunnille. 

Kerhoja toimii 9 paikkakunnalla: Ii, Kalajoki, Oulainen, Oulu, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Vaala ja Ylivieska. 

2.2 Virkistys
Alueen näkövammaisille ja heidän läheisilleen on tarjolla vapaa-ajan virkistys- ja kulttuuritoimintaa.

Käymme säännöllisesti Oulun Sinfonian konserteissa ja Oulun Teatterissa sekä kevyemmän musiikin tapahtumissa. Osallistumiskynnyksen madaltamiseksi toimihenkilöt varaavat liput ennakkoon ja tapahtumiin osallistutaan ryhmänä, myös yksilöllinen paikan tarve on huomioitu jo lippuja varattaessa. Lisäksi avustajien löytymiseen itse tapahtumaan voi saada apua toimistolta. Tarvittaessa järjestetään myös kokemusta tukevaa informaatiota, kuten kuvailutulkkausta tai backstage-vierailuja. 

Kevät- ja syyskokouksien yhteyteen järjestetään erilaisia oheistapahtumia. 

2.3 Liikunta ja luonto
Rohkaisemme näkövammaisia liikkumaan ja harrastamaan terveellistä ja kehonhallintaa kehittävää liikuntaa, ulkoilua ja retkeilyä. 

OuLaKa-tapahtuma kokoaa vuosittain Oulun, Kainuun ja Lapin Näkövammaisia vaellusretkelle. Vuonna 2023 vetovastuu on Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisilla.

Ruska-aikaan syyskuussa järjestetään vuosittainen viiden vuorokauden vaellusretki johonkin päin Suomea.

Maalipallovuoro pyörii viikoittain Oulussa, ja on saanut useamman uuden pelaajakokelaan koukuttautumaan lajiin sekä uudet innokkaat vetäjät.

Erilaisia lajikokeiluja järjestetään ohjatusti.

2.4 Kädentaidot
Kannustamme näkövammaisia harrastus- ja virkistysluontoiseen käsitöiden tekemiseen sekä tuemme saavutettujen taitojen ylläpitämistä ja kehittämistä. Tuemme myös myyjäistoimintaa eri tapahtumien, kuten Sokeainviikon yhteydessä.

Yhdistyksemme käsityövastaavat pitävät käsityöiltapäiviä Oulun toimintakeskuksella kuukausittain sekä maakunnassa paikallisissa kerhoissa mahdollisuuksien mukaan, erilaisin aihein, teemoin ja materiaalein. 

2.5 Työikäisten toiminta
Työikäisten näkövammaisten Klubi 1863:n aiheet liikkuvat arjen, opiskelun, työn ja perheen ympärillä. Teams-tapaamisia tullaan jatkamaan, sillä ne ovat saaneet työikäiset osallistumaan toimintaan ihan uusissa määrin.  Etätapaamiset mahdollistavat osallistumisen, vaikka hiekkalaatikon reunalta. Kokemus on todentanut, että myös apuväline-esittelyjä voidaan joissain määrin järjestää etänä. Työikäisille on oma WhatsApp-ryhmä, jossa keskustelu käy vilkkaana.

2.6 Nais- ja miestoiminta
Sukupuolisensitiivinen toiminta antaa mahdollisuuden käsitellä henkilökohtaisia sukupuoleen liittyviä teemoja ja näkövamman mukana tuomia haasteita naisten tai miesten kesken.

Naisilla on kauneuteen ja muotiin liittyviä teemailtoja ja vierailuja. Miehille suunniteltu Äijäklubi kaipailee vielä aktiivista vetäjää. Lisäksi joulun alla järjestetään naisille ja miehille yhteinen asiakasilta yleensä johonkin vaatekauppaan. 

2.7 Retket ja teematapahtumat

Kesällä 2023 Näkövammaisten liitto järjestää Kesäpäivät Jyväskylässä, jonne järjestämme retken. Kesäpäivillä kokoontuvat näkövammaiset ympäri Suomen.

3 Vaikuttamis- ja tiedotustyö

3.1 Oikeuksienvalvonta
Oikeuksienvalvonnassa keskeistä on näkövammaisten kuuntelu ja keskustelu: mitkä oikeus-, esteettömyys- ja saavutettavuusasiat askarruttavat? Tieto omista oikeuksista ja yhdenvertaisuudesta nostaa omanarvontuntoa ja madaltaa kynnystä yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja omien oikeuksien puolustamiseen.

Seuraamme ajankohtaisia näkövammaisten näkökulmasta tärkeitä asioita ja reagoimme niihin nopeasti. Laadimme tarvittaessa lausuntoja, vetoomuksia ja esityksiä. 

Oikeuksienvalvonta on hallituksen kokousten vakiopykälä, minkä lisäksi ajankohtaisista asioista keskustellaan myös muissa tiimeissä. Lähivuosien haasteena on se, miten oikeuksienvalvontatyötä voidaan liittää luontevasti erilaisiin tapahtumiin, toimintamuotoihin ja tiedotteisiin.

3.2 Tiedotus ja viestintä
Toiminnasta ja hallituksen päätöksistä tiedotetaan sähköpostilistojen, verkkosivujen ja jäsentiedotteen avulla. Kerran kuussa ilmestyvän jäsentiedotteen löytää yhdistyksen nettisivuilta www.ppnry.net. Kotisivuilta löytyy myös ajantasainen tapahtumakalenteri. Jäsentiedotteen saa sähköpostitse, daisy-äänitteenä, pistekirjoituksella tai NKL:n Tiedonhallintapalvelun postituslistan kautta. Yhdistys on aktiivinen myös somessa.

Tiedottamista ja viestintää tehdään vapaaehtoisten ja toimihenkilöiden voimin kerhoissa ja tapahtumissa. Se on olennainen osa kaikkea toimintaa: jäsenpalvelua, vaikuttamista ja hallinnon läpinäkyvyyttä.  Jäsenistön lisäksi tiedotus- ja vaikutustyötä tehdään ulkopuolisten sidosryhmien ja päättäjien suuntaan. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi yritykset, oppilaitokset ja viranomaiset sekä suuri yleisö esimerkiksi verkossa ja yleisötilaisuuksissa.  Alueelliset yhteyshenkilöt tiedottavat omissa kerhoissaan ja kunnissaan. 

Oikeuksienvalvonnassa hankitaan uutta tietoa näkövammaisten oikeuksista, kerrotaan niistä alueen näkövammaisille sekä heidän läheisilleen ja vaikutetaan ulkopuolisiin yhteisöihin ja julkisvaltaan, jotta ne huomioisivat näkövammaiset paremmin. ICT-ohjaus kertoo eri tilaisuuksissa näkövammaisille ja heidän läheisilleen tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista.

4 Ohjaus- ja kurssitoiminta

4.1 Monenlaista ohjaustoimintaa
Erilaisiin toimintamuotoihin liittyy kursseja ja ohjausta. Eniten ohjaustoimintaa on tieto- ja viestintätekniikassa (ICT).  Etäyhteydellä toteutettava ohjaus lisääntyy.

Käsityö- ja askarteluohjausta pyritään tukemaan ja järjestämään sekä Oulussa että maakunnassa. Suosittuja Marttalan ruokakursseja tarjotaan myös Oulun ulkopuolelta tuleville ryhmille.

Ryhmätoimintana jatketaan pistekirjoituksen lukupiiriä Pisteliä, johon sisällytetään myös muuta taktiilista harjoittelua, ”hipelöintiä”. Pisteliin on mahdollisuus osallistua etänä Teamsin välityksellä.

Ohjattuja ryhmäliikuntatapahtumia on lisätty ja niitä jatketaan eri liikuntalajeissa.

4.2 Jäsenpalvelut
Jäsenpalvelut ohjaavat näkövammaisia osallistumaan toimintaan ja vapaaehtoistoimintaan sekä koordinoivat tiedotteiden sisältöä ja koontia. Moniin tapahtumiin ilmoittaudutaan jäsenpalvelun kautta. Jäsenet saavat tietoa jäseneduista sekä neuvontaa ja ohjausta, kuinka päästä palvelujen piiriin.

Jäsenpalvelua on lisäksi jäsen- ja lehtirekisterin ylläpito sekä pienapuvälineiden, puhelinten ja mobiililaitteiden esittely. 

Jäsenpalvelua antavat toimihenkilöt ovat tavattavissa toimistolla maanantaista torstaihin klo 9–15. Yhdistyksen puhelinaika on maanantaista torstaihin klo 12–15.

4.3 ICT-ohjaus
ICT-toiminnan tarkoitus on pitää näkövammaiset tietotekniikan kehityksen ja viestinnän digitalisaation kelkassa. Monet laitteet ja palvelut eivät ole suoraan saavutettavia vaan tarvitaan apuvälineitä ja käytön ohjausta. Digituki on päivän sana ja yhdistyksemme panostaa matalan kynnyksen yksilöohjaukseen. 

Perinteisiä toimintamuotoja ovat tekninen tuki, tiedottaminen ja kurssitoiminta. Tyypillisiä laitteita ovat älypuhelin, tabletti, tietokone ja niiden ohjelmistot ja liittymät. Jotta palvelut olisivat kaikille helposti saatavilla, niitä tarjotaan lähi-, etä- ja puhelinyhteydellä sekä tiettyinä yleisinä vastaanottoaikoina ns. ICT-neuvolassa. Teemme myös kotikäyntejä. Kuukausittaisesta kirjastopalvelusta, on tullut suosittu vertaistuellinen palvelu.

Palveluntuottajille annetaan resurssien mukaan asiantuntija-apua saavutettavien sähköisten palveluiden kehittämisessä. ICT-ohjaus huolehtii myös yhdistyksen tiedotustoiminnan teknisestä puolesta sekä henkilökunnan ICT-tuesta.

ICT-toiminnan puitteissa teemme myös maksusitoumustöitä Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Maksusitoumustyöt eivät ole Stea-rahoitteista toimintaa.

5 Aktiivien ja toimihenkilöiden organisaatio

5.1 Vapaaehtoiset
Vapaaehtoisina toimivat sekä jäsenet, että ulkopuoliset aktiivit. Näkevät vapaaehtoiset toimivat mm. jäsentiedotteen lukijoina ja tapahtumaoppaina. Näkövammaisia vapaaehtoisia ovat kerhojen vertaisohjaajat, jotka toimivat myös kuntayhteyshenkilöinä. Vapaaehtoisia ovat myös yhdistyksen ja Näkövammaisten liiton hallinnon luottamushenkilöt ja toimielimien aktiivit.

Uusien vapaaehtoisten löytämiseen panostetaan. Hyvin järjestetty ja tuettu vapaaehtoistoiminta ja selkeät vapaaehtoistehtävät vetävät mukaansa uusia toimijoita, mikä parantaa yhdistyksen toimintaedellytyksiä.


5.2 Tiimit, luottamuselimet ja toimihenkilöt
Aktiivitiimi ideoi ja valmistelee toimintaa. Kaikki aktiivit ja luottamushenkilöt on koottu samaan ryhmään yhdessä toimihenkilöiden kanssa. Näin vähät resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Foorumi on avoin kaikille näkövammaisille ja se kokoontuu muutaman kerran vuodessa. 

ICT- ja viestintätiimissä käsitellään tiedotukseen ja digitalisaatioon liittyviä ajankohtaisia asioita, kuten laitteiden ylläpitoa, uusia näkövammaisapuvälineitä ja yhdistyksen tiedotuksen käytännön toteutusta.

Hallitus kokoontuu noin kerran kuussa. Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä ja kolme varajäsentä. Kokouksiin osallistuu myös kaksi toimihenkilöä. Johtoryhmässä on kolme jäsentä sekä toiminnanjohtaja.

Yhdistyksen toimihenkilöt koordinoivat vapaaehtois-, tiedotus-, jäsenpalvelu- ja ohjaustoimintaa. Operatiivinen vastuu toiminnan järjestämisestä on toiminnanjohtajalla. Toimintakeskuksessa työskentelevät toiminnanjohtaja Teija Kaikkonen, ICT-kouluttaja Leena Vallo, jäsenpalvelusihteeri Sanna Halonen ja yhdistysemäntä Birgitta Räty-Seppälä.

6. Yhteistyöllä enemmän

6.1 Näkövammaisjärjestöjen välinen yhteistyö
Teemme monipuolista yhteistyötä Näkövammaisten liiton ja koko näkövammaisyhteisön kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyömme on NKL:n oikeuksienvalvonnan asiantuntijan, Jani Ronkaisen kanssa. Hänen toimipisteensä sijaitsee toimintakeskuksen tiloissa.

Pohjois-Savon Näkövammaisten ja Keski-Suomen Näkövammaisten kanssa on suunnitteilla ulkoiluviikonloppu Rokualle.

ICT-toiminta tekee yhteistyötä muiden alueellisten tietotukihankkeiden ja apuvälineitä myöntävien tahojen kanssa. Toimintaa koordinoi NKL:n Tiedonhallintapalvelu. Liitto tukee myös toiminnan arviointia ja kokemustoimintaa. Alueella on tällä hetkellä neljä NKL:n kokemustoimijaa, jotka pitävät kokemusluentoja mm. oppilaitoksissa.

NKL:n organisoimilla Toimihenkilö-, Järjestö- ja ICT-kouluttajapäivillä kohtaavat toimi- ja luottamushenkilöt ympäri Suomea.

NKL:n järjestämät kesäpäivät ovat kesällä 2023 Jyväskylässä.

6.2 Muu yhteistyöverkosto
Oikeuksienvalvonnassa tehdään yhteistyötä Vammaisneuvostojen kanssa mm. rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämiseksi.

Osa liikuntatapahtumistamme järjestetään yhteistyössä kuntien kanssa. Monet kunnat järjestävät näkövammaisille sopivia erityisliikuntavuoroja.

Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ovat OYS:n Näkökeskus, Pohjois-Pohjanmaan Martat ry ja Näkövammaiset Käsityöntekijät ry. Muita yhteistyökumppaneita ovat muut kansanterveystyötä tekevät järjestöt, viranomaiset, museot, kirjastot, teatterit, ja muut kulttuurilaitokset. Retkien ja päivätapahtumien järjestämisessä on vaihtuvia yhteistyökumppaneita, kuten seurakunnat. Erityisesti kerhot tekevät jatkuvaa yhteistyötä seurakuntien kanssa ja myös keskenään. 

Taloudellisestikin tukevia yhteistyökumppaneita ovat kaupungit ja kunnat, sekä Opintokeskus Sivis. Pieni ele -vaalikeräys on eri järjestöjen yhteisponnistus.

Alkuvuodesta hallitus suuntaa yhdistysvierailulle Kuopioon, jossa he tapaavat Pohjois-Savon Näkövammaisten hallituksen jäseniä. 

Näköpiste Polar Print Oy:n kanssa yhteistyö on ollut sujuvaa ja joustavaa jo vuosia mm. apuväline-esittelyiden tiimoilta.

7. Rahoitus ja arviointi

Yhdistys toimii pitkälti Stea-rahoitteisesti. Vuodelle 2023 on haettu 135 000 euroa avustusta. Myös Näkövammaisten liiton myöntämät avustukset ovat merkittävä tuki yhdistykselle.

Yhdistyksen oman varainhankinnan perustana ovat sijoitustuotot ja vuokratulot. Pienimuotoisempaa tai satunnaisempaa tuloa saadaan vapaaehtoisista jäsenmaksuista, kannatusjäsenmaksuista sekä kaupunkien, järjestöjen ja yritysten avustuksista.

Yhdistys omistaa Linnankadun toimintakeskuksen lisäksi kolme sijoitusasuntoa, kaksi Tuirassa, Merikoskenkadulla ja Kuivastiellä sekä yhden Oulun keskustassa Mäkeliininkadulla.

7.1 Talouden ja toiminnan arviointi ja koulutus
Taloutta pidetään järjestelmällisesti, kontrolloidusti ja läpinäkyvästi. Yhdistyksessä on käytössä talous- ja sijoitussääntö. Hallituksen kokousten vakiopykälänä on omaisuudenhoito ja talous kassavirtalaskelmineen. Talous- ja palkkahallinto on ulkoistettu. 

Toimintaan osallistujat tilastoidaan Stea:n ohjeiden mukaan. Vapaaehtoisia koulutetaan ja neuvotaan arvioinnin tekemisessä, koska se on monille näkövammaisille ja ikääntyneille aktiiveille haastavaa.

Seuranta- ja arviointitoimien perusteella voidaan organisaatiota muuttaa ja kouluttaa.  Osallistujamäärien lisäksi pyritään keräämään myös toiminnan kehittämisen kannalta kiinnostavaa tietoa ja palautetta. 

Tarjoamme henkilökunnalle mahdollisuuksia jatkuvaan itsearviointiin ja kouluttautumiseen esim. osallistumalla vuosittain ainakin yhteen
valtakunnalliseen koulutustapahtumaan, eri työntekijäryhmien työkokouksiin ja
neuvottelupäiville. Työntekijöitä kannustetaan osallistumaan oman erityisalansa täydennyskoulutuksiin. Tuemme toimihenkilöiden keskinäistä virkistäytymistä ja mahdollista työnohjausta.