Etusivulle

Puheenjohtajan palsta


































 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sivun alkuun

 

 

 

Päivitetty 12.08.2011 (RT)

Takaisin yhdistyksestä sivulle

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lasse Jalonen

Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry:n edellinen puheenjohtaja Leila Papunen käsittelee oheisella palstallaan kysymystä, miksi kannattaa olla jäsenenä näkövammaisten yhdistyksessä. Hän toteaa mm., ettei siitä juurikaan taloudellista hyötyä ole. Sen sijaan Leila korostaa yhdistyksen sosiaalista ja oikeuksien valvontaan liittyvää merkitystä.

Yhdistyksen jäsenyys tuo tosiaan mukanaan merkittävää sosiaalista pääomaa. Yhdistyksessä voi tutustua toisiin näkövammaisiin, vaihtaa kokemuksia, tukea muita ja saada tukea omiin ongelmiin. Yhdistyksen tilaisuuksissa ja toiminnassa voi olla oma itsensä tarvitsematta pingottaa ja yrittää toimia kuin näkevä. Se on vapauttava kokemus, joka edesauttaa oman identiteetin löytämistä ja terveen itsetunnon ylläpitämistä.

Asenteet yhteiskunnassa ovat kiristymässä. Kunnat eivät kaihda keinoja etsiessään säästömahdollisuuksia mm. meidän vammaisten kustannuksella. Tästä on esimerkkinä kuljetuspalvelujen jatkuva heikentäminen. Siinä on paikoitellen saavutettu taso, jolla byrokratia on tragikoomista eikä palvelu enää vastaa tarkoitustaan eikä lain velvoittamaa kohtuullista tasoa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus, vammaispalvelu- ja kehitysvammalain yhdistäminen ja tulevat veroratkaisut ovat muita lähitulevaisuuden uhkakuvia, joihin näkövammaisliikkeen tulee varautua.  Tietotekniikan lisääntyvä käyttö on sekin kaksiteräinen miekka. Se tarjoaa meille näkövammaisille hyvin merkittävää hyötyä. Toisaalta se vaikeuttaa toimintaamme yhteiskunnan jäseninä ellei palvelujen esteettömyydestä pidetä huolta samalla kun henkilökohtaista palvelua korvataan automaatiolla ja itsepalvelulla.

Meidän näkövammaisten on tarkoin seurattava, mitä yhteiskunnassa suunnitellaan ja tapahtuu. Joudumme taistelemaan oikeuksistamme. Yhdistystoiminta ja yhteistyö muiden vammaisyhdistysten kanssa on tässä työssä menestyksen edellytys.

Toivotan kaikki toiminta-alueemme näkövammaiset tervetulleiksi toimimaan omien resurssiensa puitteissa yhdistyksessämme.

Oulussa 9.1.2006
Lasse Jalonen
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry


Leila Papunen
Yhdistyksen edellisen puheenjohtajan Leila Papusen tervehdys kuunneltavana mp3-tiedostona

Minulta on kysytty monestikin, miksi pitäisi liittyä näkövammaisyhdistykseen. Mitä hyötyä siitä on ? No, jos tarkoitetaan aivan välitöntä esimerkiksi taloudellista hyötyä, niin sitähän siitä ei juurikaan ole. Kaikkeen yhteiskunnan antamaan tukeen ja palveluihin, jopa Näkövammaisten Keskusliiton tuottamiin palveluihin on oikeus näkövammaisjärjestöjen jäsenyydestä riippumatta.

On vain niin, etteivät nämä yleensä lainsäädäntöön perustuvat oikeudet ja mahdollisuudet pysy ja kehity, ellei niiden toteutumista jatkuvasti seurata ja puututa kielteisiin ilmiöihin. Enkä todellakaan tiedä, ketä muuta näkövammaisten ihmisten oikeuksien turvaaminen kiinnostaisi kuin Näkövammaisten Keskusliittoa jäsenjärjestöineen.

Ajattelenkin niin, että alueyhdistykseen kuuluminen on näkövammaiselle vähän sama, kuin työntekijälle kuuluminen alansa ammattiliittoon. Vammaisjärjestöllä ei vain ole ammattiliittojen voimaa ja painostuskeinoja. Siksi työ vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Ja välillä näyttää, ettei saada mitään aikaan.

Ja toinen painava syy tulla mukaan järjestötoimintaan on yhteys toisiin näkövammaisiin. Me saamme toisiltamme paljon tietoa ja kokemuksia palveluista, apuvälineistä ja ihan arjessa selviämisen keinoista.

Mutta ennen kaikkea vain toinen näkövammainen voi laidasta laitaan ymmärtää miltä näkövammaisesta tuntuu ja miksi. Mikä milloinkin suututtaa, kyllästyttää, väsyttää, surettaa, pelottaa, hävettää, ahdistaa...

Ja vain toisen näkövammaisen kanssa voi sydämensä pohjasta nauraa kaikille niille kommelluksille, joita meille jokaiselle väistämättä tapahtuu.

Yhteys muihin samaa kokeneisiin ja samassa elämäntilanteessa oleviin antaa osaltaan eväitä omien mahdollisuuksiensa ja rajoitustensa ymmärtämiseen.
Elämä on näkövammasta huolimatta elämisen arvoista.

Ylivieskassa Erkin päivänä 18. 5. 2003
Leila Papunen