Näkövammaisuudesta


































 

Perustietoa näkövammaisuudesta

Tunnistatko merkin?

Merkki kertoo: olen näkövammainen, saatan tarvita apuasi. Näkövammaismerkkiä käyttää henkilö, jolla on huono näkö tai joka ei näe lainkaan. Hänellä ei ole välttämättä valkoista keppiä tai opaskoiraa mukanaan. Kun näet rintanapin tai tarran, tarjoa rohkeasti apuasi. Näkövammainen saattaa tarvita apuasi mm. kadun ylityksessä, hedelmävaa'alla tai pankin jonotusnumeroautomaatilla.

Valkoinen keppi

Valkoinen keppi on liikkumisen apuväline henkilölle, joka ei näön heikentymisen takia pysty enää liikkumaan turvallisesti ja itsenäisesti Hänellä saattaa olla vaikeuksia tasoerojen, esteiden ja liikennevalojen havaitsemisessa, etäisyyksien ja korkeuserojen arvioimisessa tai ympäristön hahmottamisessa. Näkövammaisen henkilön tutkiessa lähiympäristöään valkoinen keppi toimii tuntoaistin apuna. Kepin avulla hän voi havaita esteet, portaat, kuopat ja katujen reunakivet reitillä, ja se turvaa sujuvan liikkumisen katujen ylityksessä. Valkoinen keppi on myös merkki näkövammasta. Sitä käyttävät sekä sokeat että heikkonäköiset henkilöt Muut ihmiset huomaavat valkoisen kepin ja sen käyttäjä saa helpommin apua tilanteissa, joissa on vaikea hahmottaa ympäristöä esimerkiksi huonon valaistuksen johdosta.

Opaskoira

Opaskoira on liikkumisen apuväline. Opaskoirakäyttäjän on helppo liikkua tehtävänsä koulutetun opaskoiran avulla. Koira pitää reitillä, kiertää esteet ja hakee kohteita kuten suojatiet, portaat, ovet ja bussipysäkit. Se ilmaisee pysähtymällä kadunreunat ja muut liikenneväylien ylityspaikat sekä sellaiset esteet, joita ei voi turvallisesti kiertää. Opaskoirankäyttäjät liikkuvat päivittäisillä reiteillään koiriensa avulla täysin itsenäisesti. Opaskoira on aina valmis palvelukseen ja se pitää työstään. Silloin kun opaskoira ei opasta, se on tavallinen perhekoira. Unohtaa ei sovi opaskoiran sosiaalista merkitystä käyttäjälleen ja hänen perheenjäsenilleen.

Näkövammaisten keskusliitto ylläpitää opaskoirakoulua, joka sijaitsee Vantaalla.

Näkövammat

Näkövammainen on henkilö, jonka näkökyky on alentunut niin paljon, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa jokapäiväisessä elämässä. Näkövammaiset jaetaan vamman vaikeusasteen mukaan sokeisiin, vaikeasti heikkonäköisiin ja heikkonäköisiin. Sokeana pidetään henkilöä, joka ei pysty liikkumaan näön turvin tuntemattomassa paikassa.

Tavallisimmat näkövammaisuutta aiheuttavat sairaudet ovat:

silmänpohjan ikärappeutuma

retinitis-taudit

silmänpainetauti (glaucoma)

diabetes

näköhermon ja näköratojen viat

Heikkönäköisen näkökykyä ja näönkäyttöä voidaan yleensä parantaa näönkuntoutuksella. Näönkuntoutukseen hakeudutaan silmälääkärin lähetteellä.
Lisää tietoa näkövammaisuudesta saat Näkövammaisten keskusliiton www-sivuilta osoitteessa www.nkl.fi.

Näkövammaisuuden etiologiaa

Diabeettinen retinopatia,

ei-proliferatiivinen
on tavallisesti aikuistyypin diabeteksen aiheuttama verkkokalvovaurio ilman uudissuonien muodostumista.
Diabeettinen retinopatia,
proliferatiivinen
on tavallisesti insuliini­hoitoisen nuoruustyypin diabeteksen aiheuttama verkkokalvovaurio uudissuonien ja silmänsisäisten verenvuotojen ja sidekudoksen kera.
Glaukooma,
silmänpainetauti, viherkaihi
voi johtaa näköhermon surkastumiseen ja näkökentän menetykseen.
Myopia maligna,
vaikea likinäköisyys, voi johtaa verkkokalvon repeytymiseen, irtoamiseen ja näön menetykseen.
Näköhäiriöitä ovat mm. karsastus, värisokeus ja eräät näkökentän puutokset.
Näköratojen ei-synnynnäiset viat sisältävät mm. näköhermon pään (papillan) turvotuksen, näköhermon tulehduksen ja surkastuman, kiasman ja näkökeskuksen viat näkökentän puutoksineen.
ROP,
retinopathia praematuritatis
on keskoselle anne­tun happihoidon aiheuttama verkkokalvovaurio, joka voi johtaa verkkokalvon irtautumiseen ja sokeutumiseen.
Silmävärve,
nystagmus
on silmän tahatonta liikettä.
Synnynnäiset kehityshäriöt sisältävät mm. albinismin (silmien melaniinipuutos),
synnynnäisen harmaakaihin sekä silmän ja näköratojen kehityshäiriöt.
Verkkokalvon keskiosan ikärappeuma, seniili makuladegeneraatio, johtaa keskeisen näön heikkouteen.
Verkkokalvon perinnölliset rappeumat sisältää mm. retinitis pigmentosan sekä Usherin syndroman. Näille on tyypillistä näkökentän alueellinen asteittainen hämärtyminen tai kaventuminen, joka voi johtaa mm. putkinäön syntymiseen.

Näkökenttäpuutoksia

Pälvinäkö


Putkinäkö